John G. Dinkeloo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta John Dinkeloo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

John Gerard Dinkeloo (28. helmikuuta 1918 Holland, Michigan - 15. kesäkuuta 1981 Fredericksburg, Virginia) oli yhdysvaltalainen arkkitehti. Dinkeloo tuli 1950 Eero Saarisen palvelukseen. Hän tuli Saarisen yhtiökumppaniksi 1956 ja Saarisen kuoleman jälkeen 1961 jatkoi yrityksen toimintaa Joseph N. Lacyn ja Kevin Rochen kanssa vuoteen 1966.[1][2][3]

Dinkeloo suoritti 1942 Michiganin yliopistossa arkkitehtuurin Bachelor of Architecture -tutkinnon. Aluksi hän toimi Chicagossa Skidmore, Owings & Merrillin yrityksessä, sitten Saarisen yrityksessä vuodesta 1950.[1]

Dinkeloolta sujui arkkitehtuurin ja insinööritaidon yhdisteleminen. Esimerkiksi käyttämänsä metallisoitu peilinkaltainen ulkoseinärakenne torjuu kuumuutta ja siten vähentää ilmastoinnin tarvetta. Dinkeloo keksi, kuinka neopreenitiiviste kiinnitetään seinään ja kuinka rakenteissa käytetään säänkestäväksi esijännitettyä laihaseoksista terästä. Dinkeloon ratkaisut tunnettiin, ja häntä arvostettiin laajalti.[1]

Eero Saarisen palveluksessa Dinkeloon tehtäväksi tuli General Motorsin teknisen keskuksen rakennesuunnittelu vuonna 1950. Saarisen yrityksen osakkaaksi hän tuli 1956 ja jatkoi Saarisen kuoleman jälkeen 1961 yrityksen toimintaa Joseph N. Lacyn ja Kevin Rochen kanssa. 1966 Roche ja Dinkeloo perustivat Kevin Roche & John Dinkeloo and Associates -arkkitehtitoimiston. Saarisen oppeja hyödynnettiin suunnitteluissa ja toteutuksissa. Toimisto suunnitteli muun muassa useita yliopistokohteita ja museoita.[1][3]

Saariselta keskenjääneitä projekteja olivat muun muassa Trans-World Airlinesin terminaaliasema Kennedyn kansainvälisellä lentoasemalla, Dullesin kansainvälinen lentoasema Washingtonin ulkopuolella, Deere & Companyn pääkonttori Illinoisissa, CBS:n rakennus New Yorkissa sekä Jeffersonin kansallisen laajennusmuistomerkin yhdyskäytäväkaari Saint Louisissa. Yhtiökumppanit saattoivat hankkeet valmiiksi.[1][3]

Dinkeloo kuoli 63-vuotiaana. Dinkeloo oli naimisissa Thelma VanDyken kanssa. Perheessä oli seitsemän lasta.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]