Amidi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amidien funktionaalisen ryhmän rakennekaava

Kemiassa amidi tarkoittaa epäorgaanista anionia tai orgaanisessa kemiassa funktionaalista ryhmää. Rikkiä sisältäviä amideja kutsutaan sulfonamideiksi.

Epäorgaanisessa kemiassa amidi tarkoittaa anionia NH2-, joka on ammoniakin konjugaattiemäs ja sellaisena erittäin voimakas emäs. Amideiksi sanotaan myös ioniyhdisteitä, joissa amidi-ioni on anionina.

Orgaanisessa kemiassa amideilla tarkoitetaan karboksyylihappojen johdoksia, joissa hydroksyyli-ryhmä (-OH) on korvattu amiinilla[1]. Esimerkiksi laktaamit ovat rengasrakenteisia amideja.

Orgaanisia amideja on vaikea valmistaa suoraan karboksyylihapoista, koska amiinit ja ammoniakki ovat emäksiä, jotka muuttavat happaman karboksyylihapporyhmän karboksylaattianioniksi (karboksyylihapon ammoniumsuolaksi). Kuitenkin voimakkaasti kuumentamalla voidaan saada karboksyylihappo ja amiini (tai ammoniakki) muodostamaan amideja.

  • CH3COOH + C6H5NH2 → C6H5NHCOCH3 + H2O

Amideja valmistetaan tavallisemmin happoklorideista ammoniakin ja amiinien avulla.

  • CH3COCl + C6H5NH2 → C6H5NHCOCH3 + HCl

Amidit eivät ole reaktiivisia verrattuna muihin karboksyylihappojen johdoksiin. Amidisidos on kestävä ja esiintyy mm. proteiineissa, jotka ovat tuhansista aminohapoista peptidisidosten avulla muodostuneita makromolekyylejä.

Amidien hydrolyysi hapoiksi onnistuu kuumentamalla amidia hapon tai emäksen läsnä ollessa.[2]

Amidien pelkistäminen amiineiksi tapahtuu litiumalumiinihydridillä (LiAlH4).

  • RCONH2 + LiAlH4 → RCH2NH2
  1. Introducing amides Jim Clark. Viitattu 7.8.2013.
  2. Hydrolysing amides Jim Clark. Viitattu 7.8.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]