Astrid (laiva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Astrid
Astrid Helsingin edustalla
Astrid Helsingin edustalla
Tyyppi Kaljaasi
Lippuvaltio Suomi
Kotipaikka Helsinki
Tunnuskirjaimet OFLT
Operaattori Helsingin Purjelaivakonttori
Omistaja Astrid Charter Oy
Rakennustelakka Kardrag, Porvoon mlk.
Vesillelasku 1947
Tekniset tiedot
Pituus 25 m
Leveys 7,1 m
Syväys 2,3 m
Uppouma 91 t
Koneisto Iveco
Koneteho 243 kW

Astrid on suomalainen puurakenteinen purjealus, joka on rakennettu Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1947. Astrid on alustyypiltään kaljaasi.[1] Se purjehtii Helsingin Purjelaivakonttorin lipun alla koulu- ja tilauspurjehduskäytössä[2].

Astrid hyväksyttiin Museoviraston perinnelaivarekisteriin ensimmäisten alusten joukossa vuonna 1994,[3] ja sen kotisatama on Helsinki[2].

Kuvaus aluksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astrid on yksi vähän yli neljästäkymmenestä puisesta rahtilaivasta, joita rakennettiin Itä-Uudenmaan alueella toisen maailmansodan aikana ja jälkeen.[4]

Rakennusmateriaalina on mänty,[5] lankutus mäntykaarilla. Aluksen rungon pituus on 25 metriä,[6] kokonaispituus 32 metriä mukaan lukien keulapuomi,lähde? leveys 7,1 metriä[6] ja syväys noin 2,3 metriä[6]. Aluksen uppouma on 91 tonnia, ja apumoottorina on 330 hevosvoimainen[2] Iveco,[7] jolla saavutetaan 7,5 solmun matkavauhti. Alustyypiltään Astrid on kaljaasi ja takilaltaan kaksimastoinen[6] kahveliketsi,[8] jonka purjepinta-ala on 320 neliömetriä[2].

Astrid on rakennettu Valter Gustafssonin tekemän puolimallin mukaan[6] Kardragissa, tulevan laivurin Hugo Eklundin rannassa. Yhtiökumppaniksi tuli Birger Björklund, joka toimisi masinistina ja jonka vaimon nimi Astrid tulisi myös laivan nimeksi.lähde? Kolmantena oli Hjalmar Lindholm. Kun laiva oli laskettu vesille vuonna 1947, he operoivat sitä kuljettaen pääosin puutavara ja propsilasteja aina vuoteen 1952.[6]

Aluksessa oli 38 hevosvoimainen Björneborgs Mekaniska Werkstadin (B.M.W) valmistama Olympia-merkkinen hehkukuulamoottori.[9]

Vuonna 1952 Söderströmin veljekset Sipoosta, Ragnar ja Alvar ostivat Astridin ja jatkoivat rahdin ajamista aina vuoteen 1969. Lastit olivat alkuvaiheessa puutavara painoitteisia, usein halkolasteja,[6] johon Astrid soveltui hyvin kokonsa ja muotonsa ansiosta. Rahtikauden loppuvaiheessa myös Astridin lastit, muiden porvoolaiskaljaasien tapaan, keskittyivät hiekan kuljettamiseen Porvoon maalaiskunnasta Helsinkiin.

Söderströmin veljekset asensivat Astridiin Callesenin dieselin, joka oli teholtaan 73 hevosvoimaa.[9]

Rahtien kysynnän vähennettyä ja siirryttyä suuremmille teräksisille aluksille, Astrid myytiin nykyisille omistajille, suoraan rahdin ajosta koulupurjehduskäyttöön.[2] Aluksen lastiruumaan rakennettiin asuintilat nuorille koulutettaville. Kasvavien ylläpito- ja kunnostuskustannuksien takialähde? Astrid alkoi tehdä myös tilauspurjehduksia ja jatkoi koulupurjehduksien tekemistä muun muassa osallistumalla useisiin The Tall Ships’ Races -tapahtumiin Itämeren alueella[8].

Astridissa on poikkeuksellisesti ollut mastot pystyssä myös koko rahdinajon ajan. Usein muissa Porvoon kaljaaseissa ja hiekkajaaloissa rahdinajon aikana takila riisuttiin lähes kokonaan pois.[10]

Astrid valittiin ensimmäisten alusten joukossa Suomen Museoviraston ylläpitämään Perinnelaivarekisteriin vuonna 1994.[2]

Astrid on esiintynyt useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, kuten Onnellisten laiva.[2]

  1. Matikka, 1994, s. 22
  2. a b c d e f g m/aux Astrid Purjelaiva.fi. Viitattu 26.12.2022
  3. Matikka, 1994, s. 23
  4. Matikka, 1994, s. 1
  5. Matikka, 1994, s. 10
  6. a b c d e f g Matikka, 1994, s. 24
  7. Astrid (1948–1970) Laivakortti #2846 Suomen kauppalaivastotietokanta. Viitattu 26.12.2022
  8. a b Astrid, (Arkistoitu – Internet Archive) Tall Ships Races, Turku. Viitattu 26.12.2022
  9. a b Matikka, 1994, s. 29
  10. Matikka, 1994, s. 28

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]