Barlaam Calabrialainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Barlaam Calabrialainen, keskiaikainen miniatyyri.

Barlaam Calabrialainen (Kalabrialainen tai Seminaralainen; kreik. Βαρλαάμ Καλαβρός, Barlaam Kalabros; n. 12901348) oli bysanttilainen filosofi, teologi ja munkki, joka käsitteli teologisia kysymyksiä filosofisin menetelmin.[1][2]

Barlaam oli kotoisin Seminarasta, eteläisen Italian Calabriasta. Hänen nimensä ennen munkiksi ryhtymistä oli Bernardo Massari. Barlaam oli oppinut sekä läntisessä skolastiikassa että antiikin kreikkalaisessa filosofiassa ja matematiikassa, mukaan lukien tähtitiede. Hän saapui Konstantinopoliin 1320-luvulla.[1] Barlaam vastusti aluksi latinalaisia (eli katolista länttä) sekä idän ja lännen kirkkojen yhdistymistä. Myöhemmin hän alkoi kuitenkin kirjoittaa yhdistymisen, filioque-lisäyksen sekä paavillisen primaatin eli paavin ensisijaisen aseman puolesta. Vuonna 1348 Barlaam jätti pääkaupungin ja hänestä tuli Calabrian Geracen piispa.[3]

Barlaam toimi Petrarcan opettajana kreikan kielessä.[3]

Teologia ja filosofia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barlaam tunnetaan ennen kaikkea Gregorios Palamaksen vastustajana hesykasmia ja teologista menetelmää koskeneessa kiistassa vuosien 1337 ja 1351 välillä.[1] Barlaam katsoi, että theosis eli jumalallistuminen tarkoittaa vapautumista aineellisesta maailmasta, ja kielsi siksi sen, että ihmisruumis voisi osallistua jumalallistumiseen. Hän myös samasti Jumalan energiat eli toiminnot tämän olemukseen ja torjui ajatuksen siitä, että ihminen voisi olla yhteydessä tähän olemukseen niin kuin hesykastit opettivat. Juuri Barlaamin hyökkäykset hesykastista ajattelua vastaan saivat aikaan sen, että Gregorios nousi puolustamaan sitä kirjoituksissaan. Gregorios syytti Barlaamia harhaoppisuudesta.[2] Barlaamin kanta tuomittiin kolmessa kirkolliskokouksessa, kahdessa Sofian kirkolliskokouksessa vuonna 1341 sekä Blakhernain kirkolliskokouksessa vuonna 1351.

Filosofiassaan Barlaam puolusti Aristotelesta niitä vastaan, jotka syyttivät tämän ajattelua joko sisäisistä ristiriitaisuuksista tai ristiriitaisuuksista suhteessa Platonin ajatteluun. Toisaalta Barlaam vaikuttaa soveltaneen myös uusplatonilaista ajattelua.[1]

  1. a b c d Ierodiakonou, Katerina & Bydén, Börje: Byzantine Philosophy The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)
  2. a b Hakkarainen, Jarmo: Ortodoksinen teologia on hengellisen parantumisen hedelmää Ortodoksi.net. Viitattu 9.4.2014.
  3. a b Fortescue, Adrian: Hesychasm Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Barlaam the Calabrian: Solutions. Artikkelissa Sinkewicz 1981, s. 200–217.

Muuta kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sinkewicz, R. E.: The Solutions Addressed to George Lapithes by Barlaam the Calabrian and Their Philosophical Context. Mediaeval Studies, 1981, 43. vsk, s. 151–217.
  • Sinkewicz, R. E.: The Doctrine of the Knowledge of God in the Early Writings of Barlaam the Calabrian. Mediaeval Studies, 1982, 44. vsk, s. 181–242.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]