EUFORIA-projekti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

EUFORIA (EU Fusion fOR Iter Applications) on Euroopan unionin 7. puiteohjelmasta rahoitettu projekti, jonka tavoitteena on kehittää fuusion mallinnusyhteisölle kokonaisvaltainen laskentainfrastruktuuri yhdistämällä grid- ja suurteholaskentaa.

EUFORIA-projekti tulee parantamaan ITER-reaktorin kokoluokan plasmanmallinnuskapasiteettia optimoimalla ja integroimalla joukon kriittisiä reuna- ja ydinkuljetusohjelmistoja grid- ja suurteholaskentaympäristöihin. Tämä erilaisten laskentaympäristöjen käyttöönotto on tärkeä osa projektia. Projektissa erityisesti uutta on mahdollisuus linkittää ja yhdistää dynaamisesti eri laskenta-alustoilla suoritettuja ohjelmia yhdeksi yhdistetyksi työksi käyttäen erityistä töiden hallintamoottoria, joka tarjoaa tarvittavan integraation plasmanmallinnussovelluksille. Näin luotu yhdistetty laskentaympäristö lisää huomattavasti fuusioplasman mallintamiskapasiteettia ja tarjoaa samalla uuden laskenta-alustan fuusioyhteisölle.

Euforia-projektin toimita vuokaavioina

EUFORIA-projekti muodostuu kahdesta osiosta, joita aluksi toteutetaan rinnan, mutta jotka projektin myöhemmässä vaiheessa yhdistetään. Ensimmäinen osio on kehitys ja käyttöönotto -osio, jossa projektiin valittuja ohjelmia optimoidaan ja muokataan grid- ja suurteholaskenta-alustoille soveltuviksi. Oleellisena tässä osiossa on laskentainfrastruktuurin käyttöönotto, jota kehitetään projektiin osallistuville. Niinpä tämä osio on pääasiassa tarkoitettu ohjelmien ja sovellusten kehittäjille, koska pääpaino on plasmafysiikkaohjelmien toteutuksessa ja ohjelmien rakenteessa. Jotta projektin tuottama hyöty ei jäisi vain projektiin osallistuville, vaan leviäisi laajemminkin fuusionmallinnusyhteisöön, yleisiä kursseja järjestetään sovellusten mukauttamisesta eri laskenta-alustoille. Lisäksi saadut tulokset fuusio-ohjelmien kehitystyöstä julkaistaan yleisesti saataville sekä opastetaan uusia ohjelmien kehittäjiä heidän tuodessaan ohjelmansa EUFORIA-projektiin. Tämä vaihe yksistään tekee suuren harppauksen fuusion mallinnuskapasiteetissa.

Toinen vaihe projektista keskittyy standardointiin ja integrointiin. Tässä vaiheessa on kaksi osiota. Teknologiapainotteisessa osiossa kehitetään työkaluja ja teknologioita, jotta käyttäjille saataisiin läpinäkyvä menetelmä resurssien jakamiseen ja aikatauluttamiseen sekä mallinnusohjelmien dynaamiseen yhdistämiseen. Käyttäjä ja fysiikka -painotteisessa osiossa muodostetaan optimoiduista ohjelmista monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa yhdistetään standardoiduilla tietorakenteilla ja tiedonsiirtomenetelmillä ohjelmia yhdeksi kokonaisuudeksi. Avainkomponentteja näissä ovat yhteiset tietorakenteet niin reuna- kuin ydinplasmasimulaatioille, yhdistettyjen töiden hallintatyökalut ja tiedon käsittely ja visualisointiohjelmat. Myös tämä vaihe yksinään on merkittävä askel fuusionmallinnusyhteisön mallinnuskapasiteetissa ja -kyvyssä.

EUFORIA-projektille on asetettu seuraavat tavoitteet:

  • Grid-laskentapalveluiden käyttöönotto
  • Suurteholaskentainfrastruktuurin käyttöönotto
  • Kehittää portaali käyttäjille
  • Standardikäsitteistön muokkaaminen reuna- ja ydinplasmasimulaatioille
  • Fuusiosimulaatiosovellusten optimoiminen ja mukauttaminen seuraaville alustoille:
    1. Sarjamuotoinen grid-laskenta
    2. Rinnakkais-grid-laskenta
    3. Suurteholaskenta
  • Ohjelma-alustan kehittäminen tarjoamaan:
    1. Dynaamisen yhdistettyjen töiden hallinnan
    2. Korkealaatuista tulosten visualisointia
    3. Tiedonkäsittely- ja keruukapasiteettia
    4. Tarvittavan välitysohjelmiston kehittäminen laskentaresurssien käyttöönottoa varten.

Näiden tavoitteiden lisäksi on useita tiedonlevittämis- ja kontaktien luomisaktiviteetteja, joilla fuusioyhteisölle saadaan levitettyä tietoa laskentainfrastruktuurista, ja joilla projektissa ollaan yhteydessä muihin vastaaviin infrastruktuuri- ja tutkimusprojekteihin.

Työt projektissa jaetaan erityisille työryhmille, joiden työ koordinoidaan varmistaakseen eri työvaiheiden valmistuminen ajallaan. Tarpeellisen johtamisorganisaatioon ja resursseihin projektin eri tasoilla on erityisesti panostettu.

EUFORIA-konsortio koostuu 14 eurooppalaisesta instituutista:

  1. Chalmers University of Technology (Koordinaattori), Ruotsista
  2. Max Plank Institute for Plasma Physics (IPP), Saksasta
  3. Centro Superior de Investigaciones Científicas (CSIC), Espanjasta
  4. Centro de Investigaciones Energéticas, Medio Ambientales y Tecnológicas (CIEMAT), Espanja
  5. Forschungszentrum Karlsruhe (FZK), Saksa
  6. Finnish IT Center for Science (CSC), Suomi
  7. Abo Akademi University (ABO), Suomi
  8. University of Edinburgh (UEDIN), Iso-britannia
  9. Barcelona Supercomputing Center (BSC), Espanja
  10. French Atomic Energy Commission (CEA), Ranska
  11. University Louis Pasteur - Strasbourg I (ULP), Ranska
  12. University of Ljubljana (UOL), Slovenia
  13. Poznan Supercomputing and Networking Center PSNC, Puola
  14. Italian National Agency for New Technologies, Energy and the Environment (ENEA), Italia

Projektin rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkostoituminen

  • NA1 – johtaminen
  • NA2 - dokumentaatio ja opetus
  • NA3 - tiedottaminen

Palveluaktiviteetit - infrastruktuurin käyttöönotto

  • SA1 - Grid-infrastruktuuri
  • SA2 - suurteholaskentainfrastruktuuri
  • SA3 - käyttäjätuki HPC ja Grid -aktiviteeteille

Tutkimusaktiviteetit

  • JRA1 - ohjelmien ja työkalujen muokkaaminen Grid-infrastruktuurille
  • JRA2 - ohjelmien ja työkalujen muokkaaminen suurteholaskentainfrastruktuurille
  • JRA3 - fysiikkaintergraatio - yhdistettyjen töiden hallinta
  • JRA4 - visualisointi

Verkostoituminen (Network Activities, NA)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NA1: Johtaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NA1-työryhmän tehtävänä on konsortioiden hallinnollinen tukeminen ja johtaminen. Myös eri tutkimus- ja palveluaktiviteettien koordinointi on tämän työryhmän tehtävänä, erityisesti painottuen eri aktiviteettien väliseen viestintään.

NA1:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Johtaa ja hallinnoida konsortioita kokonaisuudessaan
  • Koordinoida tutkimus- (JRA) ja palvelu- (SA) aktiviteetteja
  • Koordinoida muita verkottumis- (NA2 ja NA3) aktiviteetteja
  • Koordinoida yhteistyö EGEE, DEISA, ICEAGE ja BELIEF -projektien kanssa
  • Etsiä yhteishenkilöitä muista EU- ja kansainvälisistä Grid ja HPC -projekteista
  • Etsiä muita mahdollisia rahoituslähteitä projektille

Onnistunut hallinnointi näkyy koko projektin tuloksissa ja saavutetaan jatkuvalla projektin seurannalla sekä aktiviteettien välietapeilla.

NA2: Dokumentaatio ja opetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NA2-osio tuottaa tarvittavaa dokumentaatiota sekä opetusta, jotta projektin suurteholaskenta- ja Grid-infrastruktuuri saadaan käyttöön. NA2 sisältää opetusohjelman, joka on suunniteltu auttamaan käyttäjiä tarvittavien tietojen ja taitojen hallitsemiseen käyttääkseen laskentainfrastruktuuria.

NA2:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tuottaa dokumentaatiota käyttäjille Grid ja HPC -infrastruktuurista
  • -Opettaa ohjelmien kehittäjiä ja käyttäjiä

NA3: Tiedottaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projektista tiedottaminen on erittäin oleellista, jotta mahdolliset käyttäjät saavat tietoa mitä projekti voi heille tarjota. Tiedon pitää olla stimuloivan houkuttelevaa ja korostaa hyötyjä joita saa liittyessään DEISA:an, EGEE:hen ja EUFORIA:n grid ja hpc -yhteisöihin. Mahdollisille käyttäjille suunnatuista opetustilaisuuksista tiedottaminen on myös oleellinen osa tiedottamista ja tämän osion oletetaan tuottavan yleiskuva koko projektista.

NA3:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tiedottaa grid- ja suurteholaskennan hyödyistä ja syistä fuusion tutkimuksessa ja EUFORIA:n infrastruktuurin käytöstä.
  • Määritellä tiedottamiskanavat ja viestit
  • Tarjota tiedotusmateriaalia, muokata sitä kohdeyleisölle ja saattaa se saataville.
  • Tiedottaa tiedeyhteisöjä projektiin osallistumisesta
  • Tiedottaa potentiaalisia käyttäjiä, jotta nämä voisivat tulla EUFORIA:n käyttäjiksi.
  • Pitää yhteisöt ajan tasalla uudesta parannuksista ja toiminnoista.

Palveluaktiviteetit (Service Activities, SA)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SA1: Grid -infrastruktuurin käyttöönotto ja hallinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän aktiviteetin tavoitteena on tarjota kehittynyt grid-infrastruktuuri tieteelliseen laskentaan fuusion tutkimuksessa Euroopan tutkimusalueella. Tässä osiossa hajautetun laskennan resurssit yhdistetään yhdeksi koherentiksi grid-palveluksi, joka mahdollistaa tutkijoille uusien tieteellisten haasteiden käsittelyn.

SA1:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ottaa käyttöön, ylläpitää ja operoida grid-laskentapalvelun keskeisiä palveluja.
  • Koordinoida turvallisesti ja luotettavasti grid-resurssien käyttöönottoa, ylläpitoa ja käyttöä, joita projektiin osallistuvat tarjoavat.
  • Tarjota tukea virtuaaliorganisaatioille (vo) ja resurssien tarjoajille, ja siten auttaa loppukäyttäjiä ja vo-hallinnoijia ja ylläpitäjiä saavuttamaan tavoitteensa ja myötävaikuttaa infrastruktuurin onnistuneeseen käyttöön.

Tämän projektin ympäristö riippuu grid-laskennan pohjautuvan tutkimuksen keskittymisestä Euroopassa. Infrastruktuuri tulee olemaan yhteensopiva EGEE-välitysohjelmiston palveluiden kanssa ja näin auttaa grid-välitysohjemistojen standardoinnissa ja e-infrastruktuurin vahvistamisessa Euroopassa. Tämän saavuttamiseksi käytetään kansainvälisten toimijoiden, kuten e-IRG:n ja GGF:n suosituksia.

SA2: suurteholaskentainfrastruktuuri (HPC)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SA2:n tavoite on tarjota ohjelmien kehittäjille ja tutkijoille turvallinen yhteys suurteholaskentapalveluihin ja tukipalvelut eri supertietokonekeskuksista. (CSC, BSC, EPCC) Palveluita tarvitsevat JRA2:n ohjelmoijat, jotka keskittyvät optimoimaan fuusionmallinnusohjelmistoja. Jotta optimointityötä voidaan tehdä kunnolla, on ohjelmoijilla ja tutkijoilla oltava sopiva laskentaympäristö testausta, virheiden etsintää ja ajamista varten. Lisäksi supertietokoneita tarvitaan soveltuvuustesteihin ja tutkijoiden ajoihin.

SA2:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tarjota laskentapalvelutukea ohjelmistojen optimoijille JRA2-aktiviteetissa.
  • Tarjota pääsy supertietokoneisiin soveltuvuustestejä varten

SA3: Käyttäjätuki Grid- ja suurteholaskennalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarjota tieteellisille käyttäjille käyttäjätukimekanismi, jotta he voisivat saada EUFORIA-projektin tarjoamat grid- ja HPC-laskentapalvelut käyttöönsä nopeasti ja tehokkaasti. Käyttäjille tulee olemaan yksi käyttöliittymä, joka tarjoaa keskeiset yhteydet samalla hyödyntäen osaamista osallistujainstituuteista. Käyttöliittymä tarjoaa rekisteröitymisen, resurssien ja käyttäjätilin hallinnan sekä käyttötuen kaikille käyttäjille.

SA3:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tarjota, yhden käyttöliittymän kautta, käyttäjien ja resurssien hallinnan, raportoinnin ja keskeiset käyttötukipalvelut palvelun käyttäjille.
  • Tarjota laaja-alaista tukea ohjelmien optimointiin ja siirtämiselle Euforia-infrastruktuurille

Tutkimusaktiviteetit (Joint Research Activities, JRA)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JRA1: Ohjelmien muuntaminen Grid-infrastuktuurille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä aktiviteetissa pilottijoukko plasman reuna- ja ydinkuljetusmallinnusohjelmia mukautetaan grid-laskentaan. Tärkein tavoite on tutkia grid-laskennan mahdollisuuksia fuusiotutkimuksessa aloittaen pienestä pilottiohjelmien joukosta, jotka vaikuttavat sopivimmilta grid-laskentaan. Ensimmäisessä vaiheessa joukko sarjaohjelmia muokataan grid-laskentaan. Toisessa vaiheessa kaksi kytkettyä ohjelmaa asennetaan grid-alustalle testausta varten. Erityisesti huomiota kiinnitetään rinnakkais- ja sarjatöiden yhdistämisessä siihen millaista hyötyä uudella sekalaskentastrategialla voisi olla tulevaisuuden fuusiotutkimuksessa. Ohjelmien sopeuttamisessa ja tiedon hallinnassa opitut asiat käytetään arvokkaana tulevissa fuusiosimulaatioissa ja -kokeiluissa.

JRA1:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sopeuttaa joukko ohjelmia grid-ympäristöön.
  • Saada kokemusta ohjelman ajosta ja tiedon hallinnasta yhdistettyjen töiden yhteydessä

JRA2: Ohjelmien sopeuttaminen suurteholaskenta (HPC) -infrastruktuurille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JRA2-aktiviteetissa joukko keskeisiä plasmafysiikkaohjelmia muokataan osallistuvissa HPC-keskuksissa oleville rinnakkaissupertietokoneille. Tavoitteena on saada ohjelmat toimimaan nopeammin ja käyttämään useampia suorittimia, jotta voitaisiin laskea huomattavasti suurempia ongelmia ja siten saada fuusionmallinnuskapasiteettia lähemmäksi fuusioreaktorin täysimittaista mallintamista. Ohjelmat tullaan suunnittelemaan toimivaksi tehokkaasti nykyisillä teraskaalan - ja myös seuraavan sukupolven petaskaalan - supertietokoneilla.

JRA2:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Parantaa ohjelmien skaalautuvuutta rinnakkaislaskennassa
  • Optimoida ohjelmat moderneille prosessoriarkkitehtuureille
  • Muokata ohjelmia siten, että ne voidaan integroida yhdistettyihin töihin.

JRA3: Yhdistettyjen töiden hallinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillistien ohjelmien ja modulien kytkeminen yhteen vaatii koordinointia ja tietorakenteiden hallintaa sekä resurssien jakamista toimiakseen tehokkaasti. Workflow:n hallintatyökalu helpottaa integraatioprosessia ja tarjoaa rungon lisätehtävien, kuten töiden interaktiiviselle seuraamiselle ja ohjaamiselle. Aktiviteetti tarjoaa myös mahdollisen aloituskohdan standardoiduille tietorakenteille ja jälkikäsittelytyökaluille.

JRA3:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jakaa työt GRID ja HPC -ympäristöihin
  • Kehittää yhtenäinen käyttöliittymä, joka tukee käyttäjien ja resurssien hallintaa sekä raportointia.

JRA4: Visualisointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän aktiviteetin tavoitteena on tarjota joukko yhtenäisiä visualisointityökaluja Euforia:n laskenta-alustaan integroiduille ohjelmille. Joitakin näistä työkaluista käytetään ohjelmien tuottamien tulosten jälkikäsittelyyn ja joitakin integroidaan yhdistettyjen töiden hallintaan mahdollistaen ajonaikaisen visualisoinnin ja monitoroinnin yhdistetyissä töissä. Kehitettävät visualisointityökalut pohjautuvat olemassa oleviin ohjelmiin, kuten pythoniin, numpyyn, matplotlib:iin ja VTK:hon.

JRA4:n tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tajota yhtenäiset etävisualisointityökalut yhdistettyjen töiden tuloksille.
  • Toteuttaa entistä tehokkaampia visualisointityökaluja, joita voidaan käyttää laskettujen tulosten jälkikäsittelyyn.
  • Kehittää uusi pakkaustyökalu suurien tietomäärien käsittelyyn, joita jotkut ohjelmat tuottavat.
  • Kehittää erityisiä visualisointityökaluja 4D tai 5D -jakaumafunktioille

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]