Elonmerkki
Elonmerkki on elintoimintojen aikaansaama liike, olemus, lämpö, ääni tai muunlainen signaali, jonka perusteella voi selvästi erottaa elävän eliön kuolleesta. Elonmerkkien olemassaolo osoittaa esimerkiksi tajuttoman ihmisen vielä elävän. Ihmisen elonmerkkejä ovat muun muassa hengitys, sydämen toiminta, kudosjänteys, lihasjänteys, heijasteiden eli refleksien esiintyminen, ruumiinlämpö ja reagointi kipuun. Kaikkien elonmerkkien puuttumisesta on pääteltävissä henkilö kuolleeksi.[1][2] Lääketieteessä kuolinhetkeksi voidaan määritellä sydämen toiminnan loppuminen eli sydänkuolema tai aivotoiminnan lakkaaminen eli aivokuolema.[3] Ruumiiseen syntyneet lautumat ovat varma kuoleman merkki.[2]
Elonmerkeiksi voidaan käsittää myös sellaiset merkit, joista voidaan päätellä kuolleen sikiön syntyneen elävänä. Ruumiinavauksen yhteydessä voidaan kokeilla kelluvatko sikiön keuhkot veden pinnalla. Ennen kuolemaa hengitetty ilma aikaansaa kellumisen, kun taas kuolleena (hengittämättä) syntyneen sikiön keuhkot painuvat pohjaan.[2]