H’oiniki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
H’oiniki, Hoiniki
(Хойнікі, Хойники)
vaakuna
vaakuna

H’oiniki, Hoiniki

Koordinaatit: 51°53′12″N, 29°58′03″E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Homelin alue
Perustettu 1504
Korkeus 120–140 m
Väkiluku (10/2009) 13 844
Aikavyöhyke UTC+3









H’oiniki (valkoven. Хойнікі) eli Hoiniki (ven. Хойники) on pieni kaupunki Homelin alueella Valko-Venäjällä. H’oinikin kaupunki on samannimisen (rajon) piirin keskus ja sijaitsee linnuntietä noin 92 kilometriä Homelin (Gomel) lounaispuolella ja noin 52 kilometriä Mazyrista itäkaakkoon.[1] Yhteensä H’oinikin piirissä asui syksyn 2009 väestönlaskennan mukaan 22 412 henkeä, joista kaupunkilaisia oli 13 844 ja maaseudun asukkaita vajaa 8 600.[2]

H’oinikin piirin sijainti Valko-Venäjän kaakkoisosassa, Ukrainan Tšernihivin alueen naapurina.

H’oiniki mainitaan ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1504 Liettuan suurherttuakunnan siirtokuntana[3]. Asutus liitettiin Venäjän valtakuntaan Puolan toisen jakamisen jälkeen vuonna 1793. Vuodesta 1927 kaupunki oli Valko-Venäjän SNT:n jäsenenä ja vuodesta 1938 lähtien kaupunkikylä. H’oiniki oli 25. elokuuta 1941 – 23. marraskuuta 1943 Saksan miehityksen alla. H’oinikin ja sen lähialueisiin vaikutti merkittävästi 26. huhtikuuta 1986 tapahtunut Tšernobylin ydinonnettomuus.

Sijainti, ympäristön tila ja liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukokulkeumana levinneen cesium-137:n aiheuttama aktiivisuus H’oinikin eteläpuolella sijaitsevan Tšernobylin voimalan ympäristössä.

H’oinikin kaupunki sijaitsee vain 55 kilometriä Tšernobylista pohjoiseen Ukrainan rajan pohjoispuolella. H’oinikin piiri saastui huomattavasti vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalakatastrofin seurauksena. Erityisesti H’oinikin piirin eteläosa kuuluu voimakkaimmin säteileviin Valko-Venäjän alueisiin ja on radioaktiivisuutensa takia liitetty kymmenine hylättyine kylineen osaksi Polesian säteily-ekologista rauhoitusaluetta.

H’oinikiin saapuu P35-kantatie Mazyrin suunnalta lännestä ja P33-kantatie vie pohjoiskoilliseen M10-valtatielle kohti Retšytsaa. Myös rautatie ulottuu H’oinikiin.[1][4]

  1. a b Беларусь Автодорожная (Belarus Avtodorožnaja), 1:1 200 000. Квадрограф, Minsk, 2008. (venäjäksi)
  2. Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гомельская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Homelin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 5.3.2011. (venäjäksi)
  3. Аrchiwum Główny Akt Dawnych w Warszawie. Аrchiwum Рrozorów і Jelskich. Sygn. 1. S. 3, 200. Sygn. 2. S. 78
  4. Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]