Juhana I Peloton
Juhana I Peloton, myös Juhana Peloton (ransk. Jean sans Peur) (28. toukokuuta 1371 Dijon – 10. syyskuuta 1419 Montereau-Fault-Yonne) oli kuninkaalliseen Valois-sukuun eli Kapetingeihin kuulunut Burgundin herttua satavuotisen sodan aikana Ranskassa.[1]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juhanan vanhemmat olivat Burgundin herttua Filip II Rohkea (1342–1404) ja Flanderin kreivitär Marguerite III (1350–1405). Hän syntyi Rouvresin herttuan linnassa, jossa hän vietti suurimman osan lapsuudestaan.[2] Hänellä oli vanhin yhdeksästä sisaruksesta, joista neljä sisarta eli aikuisiksi ja kaksi nuorinta veljeä kaatuivat Azincourtin taistelussa vuonna 1415.
Herttua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juhanasta tuli Burgundin ja Flanderin herttuakunnan päämies vuonna 1404 Kaarle VI:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta Nikopoliin taistelussa 1396 turkkilaista sulttaani Bayezid I:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200 000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.[1] Tämä oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.
Juhana murhautti vastustajansa Orléansin herttua Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke 28-vuotiseen sisällissotaan Burgundin ja Armagnacin puolueiden välillä. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaiset karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman vuonna 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Juhana murhattiin Montereaun sillalla hänen ollessaan tapaamassa tulevaa kuningasta Kaarle VII:tä.[3] Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta Orléansin neitsyen ansiosta vuodesta 1430 alkaen.[1]
Juhanan maine Ranskan historiassa on ollut pitkään huono. Häntä on pidetty lähinnä murhaajana ja petturina. Hän ei ollut kuitenkaan huomattavasti väkivaltaisempi kuin muut 1400-luvun alkupuolen hallitsijat. Ranskalle Juhanan vallankäyttö aiheutti tuhoa, mutta Burgundille hänen politiikkansa merkitsi suhteellisen rauhaisaa aikaa.[3]
Avioliitto ja jälkeläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhana avioitui vuonna 1385 Baijerin prinsessa Margaretin (1363–1424) kanssa, joka oli Baijerin herttua Albrekt I:n (1336–1404) ja Margaret Brzegin (1342–1386) tytär.[2] Heille syntyi kahdeksan lasta:
- Marguerite, Guyennen herttuatar ja Montargisin kreivitär (1393–1442), avioitui ensin 11-vuotiaana vuonna 1404 Kaarle VI:n pojan, dauphin Louisin (1397–1415) kanssa ja toisen kerran vuonna 1422 Arthur de Richemontin (1393–1458), tulevan Bretagnen herttua kanssa. Molemmat liitot olivat lapsettomia.
- Catherine (1399–1414), kihlattiin vuonna 1410 Anjoun kreivi Louis III:lle, kuoli 15-vuotiaana.
- Marie (1393–1463), avioitui 13-vuotiaana vuonna 1406 Kleven herttua Adolf I:n (1373–1448) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta.
- Filip III Hyvä (1396–1467), Burgundin herttua, Flanderin kreivi. Hänellä oli kolme aviopuolisoa, 24 rakastajatarta, neljä aviolasta ja 18 tunnettua aviotonta lasta.
- Jeanne (1399–1406), kuoli 7-vuotiaana.
- Isabelle, Penthièvren kreivitär (1400–1412), avioitui kuusivuotiaana vuonna 1406 Penthièvren ja Périgordin kreivi Olivier de Châtillon-Bloisin (n. 1387–1433) kanssa, kuoli 12-vuotiaana.
- Anne (1404–1432), avioitui vuonna 1423 Bedfordin herttua Johnin (1389–1435) kanssa. Avioliitto oli lapseton.
- Agnes (1407–1476), avioitui vuonna 1425 Bourbonin herttua Kaarle I:n (1401–1456) kanssa. Heillä oli 11 lasta. Heidän tyttärensä Isabelle de Bourbon (1437–1465) avioitui vuonna 1454 Burgundin herttua Kaarle Rohkean kanssa. Heidän tyttärensä oli Marie Burgundin herttuatar.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9., s. 94-98. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3.
- ↑ a b John | Duke, Ruler & Patron of the Arts | Britannica www.britannica.com. 24.5.2024. Viitattu 9.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Vaughan, Richard: John, Duke of Burgundy britannica.com. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana I Peloton Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
