Juho Myntti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juho Myntti (24. kesäkuuta 1850 Vähäkyrö16. helmikuuta 1931 Vedenoja, Vähäkyrö) oli suomalainen Vaasan seudulla vaikuttanut tehtailija ja maanviljelijä.[1][2][3]

Itsellisen poikana syntynyt Juho Myntti oli nuorena renkinä kotipitäjässään mutta muutti sitten Vaasaan rakennustyömieheksi. Parin vuoden kuluttua hän lähti töihin Etelä-Suomeen ja palattuaan sieltä hän ryhtyi vuonna 1879 rakennusurakoitsijaksi Vaasassa. Vuonna 1903 Myntti osti neljä vuotta aiemmin perustetun Vedenojan tiilitehtaan, laajensi sitä merkittäväksi tehdaslaitokseksi ja perusti sen yhteyteen 1905 sahan, 1910 puunjalostustehtaan sekä konepajan ja jauhomyllyn. Myntti osti myös maatiloja Vähästäkyröstä ja Laihialta. Vuonna 1916 Myntti luovutti tehdaslaitoksensa uudelle Juho Myntti Oy:lle ja ryhtyi maanviljelijäksi omistamallaan Viinamäen tilalla. Juho Myntti Oy:n osakkaina olivat Juho Myntin pojat Hugo ja Artturi Myntti sekä vaasalainen kauppias ja kauppaneuvos Frithiof Tikanoja.[1][2][3]

Myntti oli mukana raittiustyössä sekä perustamassa Vaasan Suomalaista Säästöpankkia ja Vaasan alueen suomenkielisiä kansakouluja.[2]

Juho Myntin jälkeen hänen yrityksiään jatkoi poika Artturi Myntti. Vedenojan tiilitehdas aloitti salaojaputkien valmistuksen 1936 ja toimi vuoteen 1962 saakka. Vuonna 1961 J. E. Ollil osti Vedenojan tehdasalueen ja käynnisti siellä puutalotehtaan. Vuonna 2004 alue siirtyi Luoman Log Homes Oy:n omistukseen. Juho Myntti Oy sulautettiin vuonna 1964 Teräs Oy:hyn.[4][5][6][7]

Juho Myntti oli naimisissa Maria Nissilän (1849–1906) kanssa. Heidän lapsiaan olivat taidemaalari Eemu Myntti, taidemaalari Lyyli Visanti, rakennusmestari Hugo Myntti (1882–1951) ja toimitusjohtaja Artturi Myntti (1884–1949).[8]