Julian Barbour

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Julian Barbour
Henkilötiedot
Syntynyt1937
Englanti
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Peter Mittelstaedt
Tutkimusalue Fysiikka, Tieteen historia
Tunnetut työt The End of Time: The Next Revolution in Our Understanding of the Universe, 1999
Aiheesta muualla
www.platonia.com

Julian Barbour (s. 1937)[1] [2] on englantilainen fyysikko, jonka tutkimuksen kohteita ovat kvanttipainovoima ja tieteen historia. Väiteltyään filosofian tohtoriksi Albert Einsteinin yleisestä suhteellisuusteoriasta Kölnin yliopistosta 1968, Barbour on elättänyt itsensä ja perheensä ilman akateemista virkaa, työskennellen osa-aikaisena kääntäjänä. Hän asuu lähellä Oxfordia, Englannissa.

Hänen kirjansa The End of Time vuodelta 1999 esittää poikkeuksellisen näkemyksen ajasta. Barbourin mukaan aika on illuusio ja fysiikan teorioista poistuu lukuisia ongelmia, kun olettaa ettei aikaa ole. Hän esittelee filosofisen käsitteen nimeltä Platonia ja väittää, ettei meillä ole muuta todistetta menneisyydestä kuin muistomme siitä, eikä muita todisteita tulevaisuudesta, kuin uskomme siihen. Barbourin mukaan hänen näkemyksiään tukee Wheeler–DeWitt-yhtälö, joka yhdistää suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan jättämällä ajan pois yhtälöstä.

Filosofi J. M. E. McTaggart saavutti samanlaiset johtopäätökset vuonna 1908 teoksessaan The Unreality of Time. Ja yhdessä viimeisistä kirjeistään Einstein kirjoitti ”kaltaisemme ihmiset jotka uskovat fysiikkaan tietävät, että erottelu menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä on uppiniskainen, sinnikäs illusio.”

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.