Kuurojen urheilu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuurojen urheilu on kuurojen tai vaikeasti kuulovammaisten harjoittamaa urheilua. Se poikkeaa kuulevien urheilusta siten, että kilpailuun liittyviä komentoja ei voida antaa äänimerkeillä (starttipistooli, erotuomarin pilli). Suomessa on määritelty että kuurojen urheilukilpailuihin voivat osallistua urheilijat, joiden kuulovaje on 55 desibeliä tai enemmän.

Suomessa on noin 500 000 kuulovammaista, joista kuuroja on noin 5 000. Varsinaisia jäseniä Suomen Kuurojen Urheiluliiton (SKUL) kolmessatoista jäsenseurassa on noin 1 000.[1]

Lajit, joissa suomalaiset kuurot kilpailevat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • jääkiekko (MM-kultaa 2009)
  • futsal (4 joukkuetta 2010)
  • salibandy (5 joukkuetta 2006-07)
  • curling
  • koripallo
  • beach volley
  • jalkapallo
  • lentopallo
  • käsipallo
  • sulkapallo
  • golf
  • yleisurheilu
  • uinti
  • hiihto
  • pujottelu
  • lumilautailu
  • maastojuoksu
  • suunnistus
  • keilailu[2] tennis, *pöytätennis
  • nyrkkeily
  • paini
  • ratsastuslähde?
  • cheerleading

Erotuomarin merkinanto kuurojen jääkiekko-ottelussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarin merkinantona on pillin lisäksi flash-valoja kaukalon ympärillä (Kansainvälisissä kuurojen jääkiekkoturnauksissa). Otteluissa viittomakieli, tuomarimerkit ovat kansainvälisiä. Muuten säännöt ovat kuuroilla samat kuin kuulevilla. Selvityksessä käytetään viittomakielisiä tulkkeja. Joissakin otteluissa tuomari heiluttaa punaista käsilippua vihellyksen ohella. [3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheiluseuraan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.