Maria Luisa (Espanjan kuningatar, 1662–1689)
Maria Luisa | |
---|---|
Espanjan kuningatar | |
Valtakausi | 1679–1689 |
Syntynyt |
Marie-Louise d'Orleans 1662 Palais-Royal, Pariisi, Ranska |
Kuollut |
1689 Real Alcázar de Madrid, Madrid, Espanja |
Hautapaikka | El Escorial |
Puoliso | Kaarle II |
Suku | Orléans |
Isä | Filip I |
Äiti | Henrietta Englantilainen |
Marie-Louise d'Orleans, (esp. Maria Luisa); (27. maaliskuuta 1662 Palais-Royal, Pariisi, Ranskan kuningaskunta – 12. helmikuuta 1689 Real Alcázar de Madrid, Madrid, Espanjan kuningaskunta) oli ranskalainen prinsessa, josta tuli Kaarle II:n ensimmäisenä puolisona Espanjan kuningatar.[1]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän oli Orléansin herttua Filip I:n ja Henrietta Englantilaisen tytär. Ranskan kuningas Ludvig XIV oli hänen setänsä ja Englannin Kaarle I hänen äidinisänsä.[1] Hänellä oli kaksi sisarusta, joista nuorempi sisar Orléansin Anne Marie (1669 –1728) avioitui vuonna 1684 Savoijin herttua Viktor Amadeus II:n kanssa ja hänestä tuli Sardinian kuningatar.
Avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Setä Ludvig XIV kihlasi hänet 17-vuotiaana vuonna 1679 Espanjan kuningas Kaarle II:lle vahvistaakseen rauhaa Ranskan ja Espanjan välillä.[1] Maria Luisan asema oli hankala. Aviomies, liikanimeltään Kaarle Noiduttu, oli lyhytkasvuinen ja sairaalloinen sekä hedelmätön. Koska liitosta ei syntynyt lapsia, Maria Luisa vetäytyi arvokkaaseen hurskauteen.
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria Luisa kuoli vuonna 1689 vain 27-vuotiaana. Kuoleman huhuttiin olleen myrkytys, mutta siitä ei ole mitään todisteita.[1] Hänen oireistaan päätellen nykylääketieen valossa on lähes varmaa, että hän kuoli puhjenneen umpilisäkkeen tulehdukseen.[2] Hänet on haudattu El Escorialin palatsikirkon Kuninkaallisen kryptaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Marie Louise D'Orleans (1662–1689) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ Rule, John: Teoksessa: Onnekink, David; Mijers, Esther (toim.). The Partition Treaties, 1698-1700; A European View in Redefining William III: The Impact of the King-Stadholder in International Context. Routledge, 2017. ISBN 978-1138257962. s. 97
|