Morisyen
Morisyen | |
---|---|
![]() Morisyenkielinen kyltti |
|
Oma nimi | Kreol morisien, kreole, |
Tiedot | |
Alue |
![]() ![]() ![]() |
Puhujia | 1,090,000 (2012) |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Akademi Kreol Morisien |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | kreolikielet |
Kieliryhmä |
Ranskan kreolit Bourbon-kreolit |
ISO 639-3 | mfe |
Morisyen[1] on Mauritiuksella puhuttu ranskaan pohjautuva kreolikieli. Se on Mauritiuksen de facto kansalliskieli sillä Mauritiuksen perustuslaki ei määrittele mitään kieltä viralliseksi. Kieltä puhuu äidinkielenään 1 090 000 ihmistä[2]. Mauritiuksen lisäksi puhujia on myös Madagaskarilla (noin 204 000 puhujaa) ja Etelä-Afrikassa (noin 39 000). Kieli on monelle ensisijaisesti kotikieli ja sen sijaan virallisissa yhteyksissä suositaan ranskaa ja englantia.[3]
Morisyen on lähempänä Karibialla puhuttuja ranskaan pohjautuvia kreolikieliä kuin läheisellä Réunionin saarella puhuttua réunionnais’ta.[2] Läheisin morisyenin sukukieli on kuitenkin Seychellien kreoli.[4]
Vuonna 2011 morisyenin kielenhuoltoa tekevä Akademi Kreol Morisien julkaisi sekä oikeinkirjoitusohjeen että kieliopin.
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Morisyenin ääntäminen perustuu ranskaan niin kuin sen oikeinkirjoituskin, mutta varsinkin oikeinkirjoituksessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja välttämään päällekkäisyyksiä [5].
Jotkin ranskan äänteet ovat sulautuneet yhteen muiden äänteiden kanssa morisyenissa. Vokaalien kohdalla [y] ja [ø] ovat muuttuneet äänteiksi [i] ja [e]. Konsonanteista [ʃ] sekä [ʒ] ovat sulautuneet äänteisiin [s] ja [z], koska ne eivät ole perinteisesti kuuluneet morisyeniin [6].
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantteja on 22. Soinnilliset ja soinnittomat vokaalit on erotettu toisistaan | -viivalla: soinnittomat ovat vasemmalla ja soinnilliset oikealla.
Labiaali | Dentaali/ | Postalveolaari/ | Velaari/
uvulaari |
Glottaali | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | h | |
Klusiili | p | b | t | d | k | g | |||
Affrikaatta | ʧ | ʤ | |||||
Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ* | |||
Approksimantti | Tavallinen | l | j | ʁ | ||
Labialisoitunut | w |
Äänne [ʃ] on tullut lähinnä englantilaisten lainasanojen mukana ja on vakiintumassa yleiskieleen. Toisinaan myös kirjainyhdistelmä ⟨si⟩ tuottaa kyseisen äänteen. Esim. morisien /moʁiʃen/.
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaaleja on yhteensä 9: niistä 3 on nasaalisia ja 6 oraalisia. Vokaalin pituus ei muuta merkityksiä.
Etu | Keski | Taka | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Suolisuppea | e | o | |
Puoliavoin | ʌ | ||
Avoin | a |
Etu | Taka | |
---|---|---|
Välinen | ẽ | ɔ̃ |
Avoin | ɑ̃ |
Nasaalisuutta merkitään n-kirjaimella, joten ⟨an⟩, ⟨on⟩ ja ⟨in⟩ ovat nasaalisia. Kuitenkin kaksi peräkkäistä n-kirjainta kumoaa nasaalisuuden, joten esim. bonbonn (= karkki) äännetään [ˈbɔ̃.bon].
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranska kielioppi muodostaa pohjan morisyenin kieliopille, mutta kreolikielille ominaiseen tapaan suurin osa kieliopillisista kategorioista (esim. verbin aikamuodot) ranskalle ominaiset taivutusmuodot ovat korvautuneet erilaisilla partikkeleilla. Esim. partikkeli ti ilmaisee mennyttä aikaa: mo ti koze (minä puhuin).[7]
Substantiivien määräisyyden kategoriat ovat säilyneet eniten ranskan mallin mukaisena, sillä lukusanan enn käyttö epämääräisenä artikkelina on edelleen tavallista (esim. enn lakaz: talo). Määräinen artikkeli on pääte -la (lakaz-la).[8]
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Morisyenin sanasto pohjautuu ranskaan, mutta sanoja on myös tullut muun muassa englannista ja tamilista.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/50/Sign_in_Mauritian_Creole.jpg/250px-Sign_in_Mauritian_Creole.jpg)
Englantilaisia lainoja ovat esim. 'ostokset' (engl. shopping) tai 'kartta' (engl. map). Tamilista tulleita lainoja ovat esim. kali (kaktus: tamiliksi கள்ளி, kalli), kotomili (korianteri: tamiliksi கொத்துமல்லி, kottumalli) ja ayo! (oi voi!: tamiliksi ஐயோ!, ayyo!).
Lukusanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
enn | dé | trwa | kat | sink | sis | set | wit | nef | dis |
Lähde:[9]
Persoonapronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksikkö | Monikko | |
---|---|---|
I pers. | mo | nou |
II pers. | to / ou | zot |
III pers. | li | zot / bann-la |
Yksikön 2. persoonista to on tuttavallisempi kun taas pronominia ou käytetään muodollisissa tilanteissa ja teitittelyssä.
Monikon 3. persoonan pronomia bann-la käytetään pääsääntöisesti vain silloin, kun zot aiheuttaisi sekaannuksen mon. 2. ja 3. persoonien välillä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Choy, Paul. Korek – A Beginners Guide To Mauritian Creole. Grand Baie, Mauritius: Pachworks 4. laitos, 2014.
- Police-Michel, Daniella; Carpooran, Arnaud & Florigny, Guilhem. Gramer Kreol Morisien. Phoenix, Mauritius: Akademi Kreol Morisien, 2011.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielten nimiä suomeksi – kielikoodin mukaan Kotoistus. 2023. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ a b Lewis, M. Paul, Simons & Charles D. Fennig (eds.): Morisyen Ethnologue: Languages of the World, 19th edition.. 2016. Dallas, Teksas: SIL International. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ Mauritian Creole language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 20.12.2020.
- ↑ Glottolog 4.8 - Morisyen glottolog.org. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ Carpooran, Arnaud (toim.): Lortograf Kreol Morisien, s. 36-39. Akademi Kreol Morisien, 2011. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Baker, Philip: Kreol. A description of Mauritian creole. Hurst, 1972.
- ↑ Choy (2014): s. 87
- ↑ Police-Michel et al. (2011): s. 52–54
- ↑ Mauritian Creole numbers Of Languages and Numbers. Viitattu 21.8.2023. (englanniksi)
- Agalegan kreoli
- Albanyn hollanti†
- Antiilien kreoli
- Berbicen hollanti†
- Ceylonin hollanti
- Chagossialainen kreoli
- Chavacano
- Fa D’ambu
- Guadeloupen kreoli
- Haitin kreoli
- Hiri-motu
- Karipúna
- Kituba
- Kreyol
- Krio
- Kriol
- Louisianan kreoli
- Mohawk hollanti†
- morisyen
- Neekerihollanti†
- Norfuk
- Palenquero
- Papiamentu
- Petjo
- Pijin
- Pitcairnin kieli
- Ranskan Guayanan kreoli
- Réunioninkreoli
- Seychellien kreoli
- Skepi†
- Sranantongo
- Tayo
- Tok-pisin
- Unserdeutsch
- nihongo
- betawi
- patuá
- norfuk