Nakeke
Nakeke oli Suomen Lähetysseura lähetysasema Ambomaan Ongandjeran heimon alueella. Sen perustivat Emil Liljeblad ja Heikki Saari vuonna 1903 kuningas Tshaanikan hallitessa Ongandjeraa.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Lähetysseura ensimmäinen yritys tehdä lähetystyötä Ongandjerassa tapahtui Rehobothin lähetysasemalla vuosina 1871–73.[1]
Suomalaiset lähetystyöntekijät olivat joutuneet vuodesta 1873 lähtien voineet tehdä työtä vain Ondongassa. Vuonna 1903 kuitenkin uusi asema perustettiin Ongandjeraan, kun pelättiin katolisten pian saapuvan sinne. Reinin lähetys oli pyytänyt Saksan hallitusta tekemään päätöksen Ongandjeran ja Uukwambin antamisesta yksinomaan suomalaisille, mutta hallitus ei tähän voinut suostua, koska roomalaiskatolisella keskustapuolueella oli voimakas edustus Saksan valtiopäivillä. Niinpä suomalaisten oli otettava nämä heimot itselleen oman työnsä kautta.[2]
Aseman perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna heinäkuussa 1903 Ongandjeraan lähetettiin Emil Liljeblad, ja syyskuussa hänelle tuli toveriksi Heikki Saari. Uusi asema rakennettiin neljä kilometriä entisestä itään, Nakeke-nimiseen paikkaan, joka oli puolen kilometrin päässä kuningas Tshaanikan hovista.
Aluksi suomalaisten opetuksia tuli kuulemaan vain eräs vanha ukko, joka oli ollut jo Rautasella paimenena ja joka nyt oli tullut suomalaisille töihin. Pian kuitenkin opetusta tuli kuulemaan 20–30 henkeä. Kuningas Tshaanika ryhtyi nyt vastustamaan suomalaisia. Kuninkaan mielestä riitti, jos 4–5 hengelle opetettaisiin. Mutta jos opetettaisiin koko kansaa ”sanomaan ’mää, mää’ ” (so. veisaamaan), niin kuka sitten tulisi hänelle palvelijaksi ja sotisi hänen puolestaan? Kuitenkin Tshaanika oli Ambomaan mittapuiden mukaan pätevä kansansa johtaja, eikä hän myöskään ollut perso alkoholille. Käytännössä seurakunnan sitten aluksi muodosti muista heimoista tulleet käännynnäiset, jotka eivät kuitenkaan aina näyttäneet hyvää esimerkkiä paikallisille.
Saaren ollessa tilapäisesti poissa 1904 Liljebladille tuli vaikeuksia. Portugalilaiset ahdistelivat amboheimoja pohjoisessa ja saksalaiset olivat joutuneet taistelemaan hererokapinaa vastaan ja heidän pelättiin olevan tulossa Ambomaallekin miehittäjinä. Tshaanika pelkäsi asemansa puolesta, sillä hän oli tullut kuninkaaksi surmaamalla veljensä. Sukulaisia asui läheisessä Uukwaluudhissa, ja nämä hautoivat suunnitelmia hänen syrjäyttämisekseen. Tässä tilanteessa Liljeblad lähetti ambopojan Uukwaluudhiin ostamaan karjaa, ja Tshaanika tuli vakuuttuneeksi siitä, että Liljeblad oli mukana salaliitossa. Tämä joutui tästä syystä jättämään Ongandjeran. Työtä saivat jatkaa Saari ja uutena kentälle tullut Juho Tuominen.
Saari ja Tuominen ryhtyivät koulunpitoon heinäkuussa 1904 ja seuraavan vuoden lokakuussa he kastoivat ensimmäiset viisi ongandjeralaista.[2]
Aseman siirtyminen uuteen paikkaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nakeke osoittautui kuitenkin pian sopimattomaksi paikaksi, sillä kuivana kautena siellä oli vaikea saada vettä mistään. Niinpä Saari rakensi v. 1908 uuden aseman aivan lähelle sitä paikkaa, missä Rehoboth oli ollut. Tämä nimi otettiin nyt uudelleen käyttöön.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti Peltola: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.