Naurun maantiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Naurun maantiede rajoittuu yhteen Tyynenmeren fosfaattisaareen Marshallinsaarten eteläpuolella.

Sijainti ja pinnanmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauru satelliittikuvassa (2002).

Nauru on Tyynellämerellä länsiosassa sijaitseva atolli, josta on noin 2 000 kilometriä Papua-Uuteen-Guineaan ja 300 kilometriä lähemmälle saarella Banaballe. Karkeasti ovaalinmuotoinen saari on noin 42 kilometriä päiväntasaajasta etelään, ja se on yksi Tyynenmeren kolmesta suuresta fosforiittisaaresta. Kaksi muuta ovat Kiribatin Banaba ja Ranskan Polynesian Makatea.[1][2]

Naurun pinta-ala on 21,1 km², ja sen rantaviivan pituus on 30 km. Saaren halkaisija koillisesta lounaaseen on kuusi ja luoteesta kaakkoon neljä kilometriä.[3] Saarta ympäröi koralliriutta, joka paljastuu laskuveden aikana. Riutasta pistää merenpinnan yläpuolella joitakin huippuja.[2]

Naurulla on kapea hiekkarannikko, ja sen sisäpuolella on noin 150–300 metriä leveä viljelykelpoinen vyöhyke. Se päättyy korallikalliohin, jotka kohoavat sisämaan tasangoksi, jonka korkein kohta on 65 merenpinnan yläpuolella.[2] Keskimäärin sisämaan tasanko on 40–60 metrin korkeudessa. Tasanko on pääosin fosforiittia, johon vuosien kaivaminen on luonut varsin mittavan jäljen. Siellä täällä on kalkkikivisiä kalliopaljastumia, jotka ovat kapeita ja teräväkärkisiä piikkejä maastossa.[4][5]

Saarella ei ole jokia eikä merkittäviä järviä, joten sen makeavesivarannot ovat rajallisia. Saaren eteläosassa sijaitsee kuitenkin noin 1,2 neliökilometrin laajuinen Buadan laguuni. Tarvittava vesi saadaan keräämällä sadevettä.[4]

Naurun ilmasto on trooppinen ja kostea. Sateita saadaan ympäri vuoden, tyypillisesti rankkoina mutta lyhytkestoisina kuuroina.[6] Sadanta on noin 2 000 millimetriä vuodessa, mutta sateen määrä vaihtelee huomattavasti ENSO-ilmiön mukaan. Kuivin vuosi oli 1950, jolloin sadetta saatiin 278 mm, kun taas sateisin vuosi 1930 toi 4 588 mm sadetta.[4][7] Ilman lämpötila on ympäri vuoden 26–32 °C, meriveden lämpötila 28–29 °C. Varsinaiset sadekaudet ajoittuvat helmi-toukokuuhun ja syys-marraskuuhun.[8]

Nauru sijaitsee lähellä päiväntasaajaa Tyynenmeren hirmumyrskyvyöhykkeiden välissä, joten trooppisista sykloneista ei aiheudu henkilö- tai materiavahinkoja toisin kuin sen eteläisissä tai pohjoisissa naapureissa Fidžillä tai Tongalla.[9] Hirmumyrskyt aiheuttavat kuitenkin Naurullakin säännöllisesti myrskyvuoksia.[1]

Naurun (Yaren) ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 30 30 30 30 30 30 30 30 30 31 31 31 ka. 30,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 ka. 25
Vrk:n keskilämpötila (°C) 27 27 27 27 27 27 27 27 27 28 28 27 ka. 27,2
Sademäärä (mm) 280 250 190 190 120 110 150 130 120 100 120 260 Σ 2 020
Sadepäivät (d) 16 14 13 11 9 9 12 14 11 10 13 15 Σ 147
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
31
25
31
25
31
25
S
a
d
a
n
t
a
280
250
190
190
120
110
150
130
120
100
120
260


Lähde: Yaren, Nauru (Kaikki tiedot keskimääräisiä) Weatherbase. Viitattu 15.4.2009. (englanniksi)

Nauru on pieni ja sijaitsee kaukana Aasian mantereesta ja muista saarista, eikä sen elinympäristöt ole erityisen monimuotoisia. Siksi saaren kasvillisuus on varsin yksipuolista, eikä siellä kasva yhtään kokonaan kotoperäistä lajia. Saarelta on tunnistettu kaikkiaan noin 60 alkuperäistä putkilokasvilajia. Saaren luonto on kuitenkin kärsinyt huomattavasti kookospalmuviljelmien ja laajamittaisen kaivostoiminnan takia. Saarella on myös tuotu muitakin koriste- ja viljelykasveja.[7]

Naurun kasvillisuutta hallitsee matala pensaikko ja köynnöskasvillisuus. Rannan lähettyvillä kookospalmut ja kairapalmut (Pandanus) ovat yleisiä. Värikkäitä hibiskuksien (Hibiscus) ja temppelipuiden (Plumeria) kukkia kasvaa saarella, joskaan ei yhtä runsain mitoin kuin muualla Tyynellä valtamerellä.[5]

Naurulla ei elä lainkaan kotoperäisiä nisäkkäitä eikä muitakaan maalla eläviä selkärankaisia. Ihminen on kyllä tuonut mukanaan tahtomatta tai tahtoen rottia, hiiriä, sikoja ja muita kotieläimiä. Polynesianrotta saapui saarelle todennäköisesti jo ensimmäisten tulijoiden mukana.[7][4] Lintuja saarella elää melko vähän, vaikkakin monet muuttolinnut pysähtyvät matkansa varrella Naurulla. Tiirat ja fregattilinnut ovat tavallisimpia lintulajeja. Uhanalaista mariaanienrastaskerttusta tavataan ainoastaan Naurulla ja kahdella Pohjois-Mariaanien saarella.[10] Sen kannaksi on arvioitu noin 5 000 yksilöä. Naurua ympäröivässä meressä elää runsaasti tonnikalaa, muun muassa valkotonnikalaa ja boniittia.[5] Vesissä on myös tiikerihaita. Naurulla elää myös maailman suurin maalla elävä niveljalkainen, kookosrapu.[11]

  1. a b Country Economic Report (PDF) 2007. Asian Development Bank. Viitattu 3.9.2023. (englanniksi)
  2. a b c Nauru (04/08) U.S. State Department. Viitattu 3.9.2023. (englanniksi)
  3. %283%29.pdf Republic of Nauru National Report on Population and Housing - Census 2011 (PDF) Nauru Environmental Data Portal. Viitattu 3.9.2023. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. a b c d Sophie Foster & Robert C. Kiste: Nauru Encyclopedia Britannica. 11.8.2023. Viitattu 3.9.2023. (englanniksi)
  5. a b c Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 565
  6. Nauru (Arkistoitu – Internet Archive) BBC Weather Country Guides
  7. a b c First National Report of the Republic of Nauru to the UNCCD (PDF) sprep.org. 4/2003. Viitattu 3.9.2023. (englanniksi)
  8. Nauru climate Weather Online
  9. Nauru (Arkistoitu – Internet Archive) BBC Weather Country Guides
  10. Acrocephalus luscinius IUCN Red list 2008. Viitattu 15.4.2009. (englanniksi)
  11. Coconut crab IUCN