Nestevety

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nestevetysäiliö.

Nestevety on nestemäistä vetyä.

Sen yleisin käyttökohde on avaruustoiminta, jossa sitä käytetään rakettien polttoaineena. Nestevedystä käytetään lyhennettä LH2 tai LH2. Lyhenne tulee siitä, että neste on englanniksi liquid ja vapaa vety on tavallisesti molekulaarisessa H2 muodossa mistä nimen H2-osa.

NTP-olosuhteissa vety on kaasuna, joten se tulee paineistaa ja jäähdyttää hyvin alhaiseen lämpötilaan, jotta se voidaan puristaa nesteeksi. 101,3325 kPa paineessa vety kiehuu 20,28 K (−252,87 °C) lämpötilassa.

Ennen nestevedyn polttamista jäähdytetään yleensä moottorin suutinta, tavallisesti nestehapella. Tuloksena oleva savukaasu on varsin puhdasta vettä, jossa on aavistus otsonia ja vetyperoksidia.

Vedyn massaenergiatiheys on käytettävissä olevista polttoaineista parhaimpia, 143 MJ/kg. Tämä on noin 40 prosenttia parempi kuin muilla rakettipolttoaineilla. Nestevedyn tiheys on 70,8 kg/m³ 20 K lämpötilassa.

Vedyn tilavuusenergiatiheys taas on varsin huono. Nestevedyn varastointi vie enemmän tilaa kuin vastaavan energian varastointi jollain muulla polttoaineella. Esimerkiksi yhden bensiinilitran energiamäärää vastaa neljä litraa nestevetyä.

Nestevedyn säilyttämiseen tarvitaan monimutkainen säilytysjärjestelmä matalan lämpötilan vuoksi. Vetyä on myös vaikea saada pysymään astiassa sillä se vuotaa seinämien läpi. Vety myös heikentää säiliön rakennetta niin kutsutun vetyhaurastumisen seurauksena. Tämän seurauksena ballistisissa ohjuksissa on siirrytty kiinteisiin polttoaineisiin, koska ne säilyvät jopa vuosia ampumavalmiina.