Novaja Zemlja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Venäjälle kuuluvaa saariryhmää. Novaja Zemlja on myös Juudas Iskariotin Suudelman albumi.
Novaja Zemlja
Novaja Zemljan sijainti
Novaja Zemljan sijainti
Merialue Pohjoinen jäämeri
Saaria yht. 3
Suurin saari Severnyi
Muita saaria Južnyi, Meždušarski
Pinta-ala 82 179 km²
Valtio
Valtio Venäjä
Alue Arkangelin alue
Kunta Novaja Zemljan kaupunkipiiri
Väestö
Väkiluku 2 429
Asutuskeskukset Belušja Guba, Rogetšjovo

Novaja Zemlja (ven. Нóвая Земля́ eli ”uusi maa”) on Venäjälle kuuluva kaksoissaari ja sitä ympäröivä pienten saarten ryhmä Manner-Venäjän pohjoispuolella Pohjoisella jäämerellä.

Maantiede ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Novaja Zemlja NASAn satelliittikuvassa.

Novaja Zemljan kaksi pääsaarta ovat pohjoinen (Severnyi, 48 904 km²) ja eteläinen (Južnyi, 33 275 km²). Pohjoissaari on Euroopan neljänneksi suurin saari ja eteläsaari kuudenneksi suurin. Saariston kokonaispinta-ala on 82 179 km2.[1] Pääsaaret erottaa toisistaan Matotškin Šar -salmi ja mantereen puoleisesta Vaigatšin saaresta Karansalmi. Lisäksi saaret erottavat Pohjoiseen jäämereen kuuluvat kaksi merialuetta toisistaan: itäisemmän Karanmeren ja läntisemmän Barentsinmeren.

Saaret ovat vuoristoisia ja geologisesti ne ovat Uralvuorten jatke. Pohjoissaaren korkein kohta on Gora Sedova (1 591 m) ja eteläsaaren 1 292 metrin korkuinen vuori. Pohjoissaaren peittävät suurimmaksi osaksi jäätiköt, eteläsaarella on jäätöntä, karua tundraa.

Luonnonvaroihin kuuluvat kupari, lyijy, sinkki ja asfaltti. Eläimiä ovat muun muassa naali, jääkarhu, mursu ja valkoposkihanhi.

Malyye Karmakulyn ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,9 −10,3 −8,6 −5,2 −0,7 5,3 10,4 9,1 6,0 0,5 −3,9 −6,8 ka. −1,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,7 −16,1 −14,2 −10,8 −4,9 1,4 5,6 5,2 2,8 −3,1 −8,4 −12,1 ka. −5,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,8 −13,2 −11,4 −8,1 −2,9 3,1 7,7 7,0 4,4 −1,2 −6,1 −9,4 ka. −3,6
Sademäärä (mm) 22,6 21,9 19,9 18,3 14,8 21,9 35,7 31,9 35,9 33,1 22,7 25,4 Σ 304,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,9
−15,7
−10,3
−16,1
−8,6
−14,2
−5,2
−10,8
−0,7
−4,9
5,3
1,4
10,4
5,6
9,1
5,2
6,0
2,8
0,5
−3,1
−3,9
−8,4
−6,8
−12,1
S
a
d
a
n
t
a
22,6
21,9
19,9
18,3
14,8
21,9
35,7
31,9
35,9
33,1
22,7
25,4


Lähde: [1]

Tutkimusmatkailija Hugh Willoughby kävi saarilla 1553 ja Willem Barents 1596, koillisväylän etsimisen yhteydessä, mutta Pohjois-Venäjän asukkaat tunsivat saaret jo keskiajalla.

Novaja Zemlja, sen ilmatila ja läheiset merialueet toimivat ydinaseiden testipaikkana kylmän sodan aikana.[1][2][3] Yhteensä alueella tehtiin syyskuun 21. päivän 1955 ja lokakuun 24. päivän 1990 välillä 132 ydinräjäytystä. Näistä 87 tehtiin ilmakehässä, yksi pinnalla, kaksi veden pinnalla, kolme veden alla ja 42 maan alla.[1]

Testialue rakennettiin 1950-luvulla. ”Alue A”, Tšоrnaja Guba (70,7° N, 54,6° E), oli käytössä 1955–1962. Aluetta B, Matotškin Šar (73,4° N, 54,9° E), käytettiin maanalaisissa kokeissa 1964–1990. Alue C, Suhoi Nos (73,7° N, 54,0° E), oli käytössä 1957–1962 ja 1961 siellä räjäytettiin 50 megatonnin kokoinen Tsar-bomba. Novaja Zemljalle on myös haudattu paljon radioaktiivista jätettä aina käytetyistä polttoainesauvoista ydinreaktoreihin saakka.

Novaja Zemlja
Новая Земля
vaakuna
vaakuna
Valtio Venäjä
Subjekti Arkangelin alue
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunkipiiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 137 800 km²
 – Maa 82 179 km²
Väkiluku (2010) 2 429
 – Väestötiheys 0,03 as./km²









Hallinnollisesti saaret muodostavat Arkangelin alueeseen kuuluvan Novaja Zemljan kaupunkipiirikunnan (ven. gorodskoi okrug Novaja Zemlja), jonka keskus on Belušja Guban kaupunkityyppinen taajama (71,537 °N, 52,343 °E).[4]

Novaja Zemljan kaupunkipiirikunnan asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 2 429, josta 1 972 henkeä asui Belušja Guban taajamassa ja 457 oli kirjattu maaseutuasukkaiksi.[5] Kaikki maaseutuasukkaat on kirjattu Rogatšovon (Рогачёво) taajaman asukkaiksi.[6] Heinäkuun 2013 alun asukasluvuksi kaupunkipiiri ilmoitti 2 623, josta sotilashenkilöitä oli 1 736. Siviilejä oli 603 ja lisäksi lapsia 284. Kaupunkipiirikunta ilmoittaa pinta-alakseen 137 800 neliökilometriä. [7]

Rogatšovossa toimii sotilaslentokenttä[8], kansallinen lentopaikkatunnus ЬЛДР). Saarilla on useita sää- ja geofysikaalisia asemia.

Saarilla asuu pääasiassa länsirannikolla alkuperäisväestönä noin 100 nenetsiä.lähde? Valtaosa väestöstä saa elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä ja hylkeenpyynnistä.lähde?.

  1. a b c Soviet nuclear test ground Novaya Zemlya remained secret for decades before 1992 22.6.2007. pravda.ru. Viitattu 8.3.2013. (englanniksi)
  2. Nuclear explosions in the USSR: The North Test Site. Reference material (pdf) iaea.org. Viitattu 8.3.2013. (venäjäksi)
  3. Database of nuclear tests, USSR/Russia johnstonsarchive.net. Viitattu 8.3.2013. (englanniksi)
  4. Novaja Zemljan kaupunkipiirikunta Arkangelin alueen sivustolla dvinaland.ru. Arkistoitu 12.10.2008. Viitattu 24.11.2008. (venäjäksi)
  5. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 8.11.2012. (venäjäksi)
  6. Tšislennost naselenija po munitsipalnym obrazovanijam i naselennym punktam Arhangelskoi oblasti, vkljutšaja Nenetski avtonomnym okrug Itom Vsjorossijskoi perepisi naselenija 2010 goda arhangelskstat.ru. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  7. Gorodskoi okrug Novaja Zemlja - O Munitsipalitete 2014. Novaja Zemljan kaupunkipiirikunta, nov-zemlya.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)
  8. Minoborony otkazalos razmeštšat MiG-31 na Novoi Zemle 4.2.2013. lenta.ru. Viitattu 9.1.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]