Robert Salomon Savander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Robert Salomon Savander (5. syyskuuta 1833 Jaakkimavaara14. toukokuuta 1901 Mikkeli) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]

Savanderin vanhemmat olivat kruununvouti Per Gerhard Savander ja Johanna Cedervaller ja puoliso vuodesta 1861 Matilda Ahrenberg. Savander tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1846 ja määrättiin sieltä 1854 valmistuttuaan vänrikkinä palvelukseen 1. krenatööritykistöprikaatiin. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi 1856 ja komennettiin 1857 palvelukseen Haminan kadettikouluun merkittynä kenttätykistön upseeriluetteloihin. Savander toimi 1857–1859 kadettikoulussa kertaajana ja 1860–1880 muun muassa kalligrafian, piirustuksen ja käytännöllisen rekonstruoinnin opettajana. Hän oli 1860–1861 myös luokantarkastajan apulainen ja 1870–1880 voimistelunopettaja sekä 1860–1870 kadettikouluun valmistavan koulun johtaja, taloudenhoitaja ja matematiikan opettaja.[1]

Savander vakinaistettiin opettajan virkaan 1861 ja ylennettiin alikapteeniksi 1867 ja kapteeniksi 1868. Vuonna 1871 hänet siirrettiin Venäjän sotilasopetuslaitosten ylihallituksen alaisuuteen. Savander ylennettiin everstiluutnantiksi 1872 ja everstiksi 1875. Eron sotapalveluksesta hän sai 1880 kenraalimajurina, mutta toimi vielä sen jälkeen 1880–1894 Mikkelin läänin sotakomissaarina. Savander vaikutti sekä Haminassa että Mikkelissä hallinto- ja kulttuurielämään. Haminassa hän kuului kaupunginvaltuustoon, opetti voimistelua tyttökoulussa ja toimi Suomen Yhdyspankin Haminan konttorin edustajana. Hän johti ns. Työkotia, jonka merkitys korostui suurina nälkävuosina 1867–1868. Mikkelissä Savander oli 1882–1885 kaupunginhallituksen jäsen ja toimi 1882–1888 Mikkelin anniskelu- ja myyntiosakeyhtiön johtajana.[1] Hänet valittiin vuoden 1899 suureen lähetystöön Mikkelin edustajana, mutta hän siirsi valtakirjalla tehtävän Juho Jalkaselle.[2]

  1. a b c Robert Salomon Savander Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 18.4.2020)
  2. Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 308. WSOY, 1999.