Sahalininherukka
| Sahalininherukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Herukkakasvit Grossulariaceae |
| Suku: | Herukat Ribes |
| Laji: | sachalinense |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Sahalininherukka (Ribes sachalinense) on pensasmainen herukkalaji, joka on kotoisin Itä-Siperiasta.
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sahalininherukka on kesävihanta pensas, joka tuskin ylittää metrin korkeutta. Lehdet ovat kolmi- tai viisiliuskaisia ja epäsäännöllisesti hammaslaitaisia, lähes kaljuja. Vaaleanpunaiset kukat ovat enemmän tai vähemmän pystyissä tertuissa. Hedelmät ovat halkaisijaltaan enimmillään 0,5 senttimetriä leveitä, kypsinä punaisia ja syötäviä marjoja.
Sahalininherukalla on 16 kromosomia.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pensaan alkuperä on Itä-Siperiassa, erityisesti Sahalinin saarella, mistä tieteellinen lajimääre sachalinense ja myös suomalainen nimi juontuu. Sitä esiintyy myös Kiinassa ja Japanissa. Tyypillinen kasvupaikka on metsäinen tai osittain metsäinen ja kosteaan ympäristöön liittyvä rantametsä.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sahalininherukan marjoja kerätään luonnosta ja käytetään raakana ja kypsennettynä. Vanhan neuvostoliittolaisen kasvion mukaan maku on miellyttävä vaikkakin hapokas, ja marjan viljelyä kannattaisi harkita.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.tropicos.org/Name/29100164?tab=chromosomecounts
- ↑ K. Fern: Ribes sachalinense Useful Temperate plants. Viitattu 10.5.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Sahalininherukka (Ribes sachalinense)
- UniProt: Taxonomy - Ribes sachalinense (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Ribes sachalinense (englanniksi)
|