Teemasivu:Filosofia
Filosofia Wikipediassa Filosofian tietosanakirja - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - Q - R - S - T - U - V - W - X - Y - Z - Å - Ä - Ö - Luokittain Tervetuloa Wikipedian filosofian teemasivulle! Filosofialle on lähes yhtä monta määritelmää kuin on filosofejakin. Sana ”filosofia” tulee kreikan kielen sanoista filo-, ”rakastaa” tai ”tuntea ystävyyttä”, ja -sofia, ”viisaus” eli viisauden rakastaminen. Nykyajan akateeminen filosofia jaetaan usein analyyttiseen ja mannermaiseen filosofiaan. Perinteisesti filosofit ovat pyrkineet tutkimaan kaikkea tietoa sekä sitä miten tietoa hankitaan. Filosofit ovat asettaneet tavoitteekseen pohtia muun muassa todellisuutta, tietoa, arvoja, kauneutta, hyvää yhteiskuntaa ja ihmisenä olemista. Antiikin kreikkalaiset jakoivat filosofian useisiin osa-alueisiin, joita ovat muun muassa logiikka, metafysiikka, tietoteoria, etiikka, yhteiskuntafilosofia ja estetiikka. Nämä jaottelut ovat edelleen laajalti käytössä länsimaisessa filosofiassa. | |
Keskeisimpiä artikkeleitaOsa-alueita
Historiaa
Nykyfilosofian suuntauksia
Merkittävimpiä länsimaisia filosofeja
|
ArtikkelipoimintojaSokrates (m.kreik. Σωκράτης, 470.–399 eaa.) oli antiikin Kreikassa Ateenassa vaikuttanut filosofi. Hän on kaikkien aikojen kuuluisimpia filosofeja, ja häntä voidaan pitää koko länsimaisen filosofian isänä. Sokrates liitti ensimmäisenä filosofiaan aikaisemman luonnonfilosofian ja fysiikan lisäksi etiikan ja suuntasi koko filosofiansa palvelemaan nimenomaan ihmisten elämäntapojen parantamista. Hän tahtoi kyselemällä saada ihmiset muodostamaan selviä käsitteitä kaikista asioista, jotta he näin pääsisivät käsiksi oikeaan tietoon. Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta on René Descartesin kirjoittama filosofinen tutkielma. Se koostuu kuudesta ”mietiskelystä”, joissa Descartes pyrkii muun muassa todistamaan Jumalan olemassaolon ja sielun kuolemattomuuden, ja jotka muodostavat hänen metafyysisen järjestelmänsä seikkaperäisimmän esityksen. Descartes pyrkii johdattamaan lukijansa tietyn ajatteluketjun läpi vaiheittaisesti. Hän aloittaa täydellisestä skeptisismistä eli epäilystä ja pyrkii sitten löytämään jotain varmaa, jota ei voi epäillä. Kysymys elämän tarkoituksesta on yleisesti käytetty nimitys kysymyksille siitä, miksi ihmiset elävät, mikä on heidän elämänsä tavoite tai miksi koko todellisuus yleensäkin on olemassa. Kysymystä voidaan lähestyä muun muassa naturalistisesti, supernaturalistisesti, relativistisesti, nihilistisesti... |
Tiesitkö, että...
| |
Kuvapoiminta
| |
ArtikkelitoiveitaSeuraavista aiheista on toivottu artikkelia: Antikristus · Churchin lause · diakroninen modaalisuus · doksastinen logiikka · Émile eli kasvatuksesta · feministinen tietoteoria · internalismi ja eksternalismi (kielifilosofia) · intuitionistinen logiikka · japanilainen filosofia · kokeellinen filosofia · korkeamman kertaluvun logiikka · laupeuden periaate · mentaalinen kausaatio · määrättyjen kuvausten teoria · nihilistin paradoksi · non-kognitivismi · Anthony Quinton · reformoitu epistemologia · riippumattomuusystävällinen logiikka · semantiikan julkilausumattomuus · tekijän kuolema · transsendentaalinen argumentti · uusobjektiivisuus · väriteoriat · William Warburton · yleistahto · Zhang Zai Voit auttaa myös laajentamalla filosofiaan liittyviä tynkäartikkeleita. |