Viking-ohjelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Nasan Marsia tutkineesta kahden luotaimen avaruusohjelmasta. Viking oli myös Ruotsin ensimmäinen satelliitti.

Viking-ohjelma oli Nasan tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena oli[1] luotaimia käyttäen valokuvata Marsin pinta, tutkia pinnan ja ilmakehän rakennetta sekä selvittää löytyisikö Marsin pinnalta merkkejä elämästä – mikroskooppista elämää, bakteereja tai leviä. Ohjelmaan kuului kaksi alusta, Viking 1 ja Viking 2, jotka molemmat koostuivat kiertoradalle jäävästä satelliitista ja laskeutujasta. Alukset laukaistiin vuonna 1975 Titan III-raketeilla.[2]

Kun Viking-luotain oli asettunut Marsin kiertoradalle, satelliittiosat varmistivat laskeutumispaikat. Sitten satelliitti ja laskeutuja irrottautuivat toisistaan, minkä jälkeen satelliitti toimi tiedonsiirtolinkkinä Maan ja laskeutujan välillä. Satelliitit myös kartoittivat planeettaa, ottivat kuvia ja tekivät muita tieteellisiä testejä.[3]

Satelliitti, jonka rakenne perustui Mariner 9:ään, oli läpimitaltaan noin 2,5 metriä ja painoi laukaistessa 2 328 kg, josta 1 445 kg oli ajoainetta.[3]

Vuonna 1980, ensimmäisen satelliitin ajoaine alkoi olla lopussa, joten sen kiertoradan apoapsis nostettiin 56 000 kilometriin, jotta vältyttäisiin mahdollisten eliöiden "saastuttamiselta" ennen kuin planeettaa olisi tutkittu tarpeeksi. Viking 1 iskeytyy kitkan takia Marsin pintaan vuonna 2019. Viking 2 satelliitti sai polttoainevuodon, jolloin sen rata nostettiin 33 000 kilometriin ennen sen tehtävän päättämistä.[3]

Molemmissa laskeutumisosissa oli pienoislaboratorio, jolla voitiin tutkia maaperänäytteissä mahdollisesti olevia elämän merkkejä. Maaperänäytteeseen lisättiin ravinteita, minkä jälkeen tutkittiin näytteestä nousevia kaasuja. Muutos kaasuissa viittasi siihen, että eliö oli todella käyttänyt ravinteet. Koska reaktiot kuitenkin hidastuivat ja lakkasivat lopulta kokonaan, tutkijat päättelivät, että muutokset olivat aiheutuneet vain kemiallisista reaktioista.[2] Molemmat laskeutujat menivät lopullisesti epäkuntoon 80-luvulla.[3]

  1. http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/viking.html
  2. a b Helsinki media, Kiehtova avaruus, 1998
  3. a b c d http://www.nasa.gov/mission_pages/viking/ (Arkistoitu – Internet Archive)