Vilhonvuorenkatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vilhonvuorenkatu
Vilhelmbergsgatan
Vilhonvuorenkatu 7–9
Vilhonvuorenkatu 7–9
Kaupunki Helsinki
Tieluokka alueellinen kokoojakatu[1]
Pituus noin 725 m
Alkupiste Vilhonvuori
Päätepiste Kalasatama (noin 725 m)
Katso myös Vilhonvuorenkatu Commonsissa
Osa kadusta on kahdessa tasossa. Taustalla Marjatan talo.

Vilhonvuorenkatu (ruots. Vilhelmbergsgatan) on poikittaissuuntainen katu Sörnäisten kaupunginosassa Helsingissä. Se alkaa Vilhonvuoresta lähellä Hämeentien kurvia ja laskee mäkeä alas kaakkoon kohti Kalasatamaa, jossa se päättyy Koksikadun ja Parrukadun risteykseen. Matkalla se risteää Sörnäisten rantatien kanssa. Vilhonvuorenkadulta on aiemmin ollut autoliikennettä myös Hämeentielle,[2] mutta nykyään kadulla on kääntöpaikka juuri ennen Kurvia.

Vilhonvuorenkadun varrella on muutamia asuinkerrostaloja ja toimistorakennuksia.[3] Pohjoiseen kadusta haarautuvat Pääskylänrinne ja Suvilahdenkatu.

Kadun nimen alkuperä on Wilhelmsberg-nimisessä huvilassa, jonka tehtailija Gabriel Wilhelm Andsten rakennutti kaakelitehtaansa viereen.[4] Vilhelmsperinkatu, Vilhelmsbärgsgatan, vahvistettiin vuonna 1909. Nykyisiin asuihin sekä suomen- että ruotsinkieliset nimet vaihdettiin vuonna 1928.

Jatke vuonna 2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vilhonvuorenkadun jatke Kalasatamaan kulkee Hanasaaren voimalaitoksen ohi.

Vilhonvuorenkatua jatkettiin Sörnäisten rantatien yli Suvilahden halki Kalasatamaan,[5] jossa se muodostaa Kalasataman asuinalueen kokoojakadun.[6] Uusi yhteys paransi merkittävästi itäisen kantakaupungin autoliikennettä, kuten yhteyttä Itäväylältä Kalasatamaan.[7] Uudella katuosuudella on myös yksisuuntaiset pyörätiet.[8] Laajennushanke alkoi syksyllä 2019,[8] ja katu avattiin 17. kesäkuuta 2022.[9]

Laajennuksen rakentamista kutsuttiin vaikeaksi, sillä osuudelta jouduttiin purkamaan vanhojen teollisuusrakennusten perustuksia ja raskasta rantapenkerettä sekä uusimaan vanhaa kunnallistekniikkaa. Katu jouduttiin paaluttamaan, koska alue on vanhaa merenpohjaa, jota on 1900-luvun alussa täytetty sekalaisilla täyttömaa-aineksilla. Koska maaperässä oli paljon Suvilahden energiantuotannon pilaamaa maata, katua rakennettiin kuukausien ajan suuressa ilmatiiviissä teltassa. Työntekijät käyttivät hengityssuojaimia ja kaasumittareita.[10] Laajennus maksoi 20 miljoonaa euroa, josta noin 15 miljoonaa euroa kului esirakentamiseen, mukaan lukien pilaantuneiden maamassojen käsittelyyn ja kuljetuksiin.[11][12]

  1. Keski-oja, Laura: Kauan odotettu kadunpätkä sai heti avajaisiltanaan täystyrmäyksen asukkailta – Näin kaupunki vastaa Helsingin Sanomat. 21.6.2022. Viitattu 22.6.2022.
  2. Hämeentien liikennettä Kulmavuorenkadun ja Vilhovuorenkadun risteyksessä Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 15.7.2021.
  3. Rakennukset Helsingin karttapalvelu. Viitattu 15.7.2021.
  4. Nimistö Helsingin karttapalvelu. Viitattu 15.7.2021.
  5. Vilhonvuorenkadun jatke avautuu perjantaina | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala www.sttinfo.fi. 14.6.2022. Viitattu 17.6.2022.
  6. Aalto, Maija: Sörnäisiin rakennetaan kokonaan uusi katu Helsingin Sanomat. 16.9.2019. Viitattu 14.7.2021.
  7. Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Ilmoittautumiskutsukilpailu (pdf) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 14.7.2021.
  8. a b Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen on alkanut Kalasatamassa Helsingin kaupunki. Viitattu 14.7.2021.
  9. Vilhonvuorenkadun jatke Sörnäisissä WSP Finland Oy. Viitattu 14.7.2021.
  10. Salomaa, Marja: Kaupungin likaisin kaivanto Helsingin Sanomat. 19.11.2020. Viitattu 18.6.2022.
  11. Tuomisto, Suvi: ”Sitä monttua katseltiin pitkään” – Tämän kadun­pätkän rakentaminen vei vuosia ja nieli 20 miljoonaa euroa Helsingin Sanomat. 17.6.2022. Viitattu 18.6.2022.
  12. Salomaa, Marja: Vilhonvuoren­kadun jatke avautuu vihdoin perjantaina – 250 metrin kadun­pätkää rakennettiin useita vuosia työn vaarallisen luonteen vuoksi Helsingin Sanomat. 16.6.2022. Viitattu 18.6.2022.
  13. Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 14.7.2021.
  14. Sörnäistentunneli | Yleissuunnitelma (s.16, Vaikutukset maankäytölle maanpinnalla ja purettavat rakenteet) 28.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 14.7.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]