Wayland (jumala)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valand yllään suunnittelemansa siivet.

Wayland (myös Wayland the Smith, Weyland, Weland,[1] Veland, Wieland, Watlende, Völund,lähde? Valand, Völundr[2]) on muinaisgermaanisen ja anglosaksisen taruston seppäjumala sekä joidenkin tarujen mukaan myös haltijoiden valtias, joka esiintyy muun muassa Eddan sankarirunojen Völundarkvida-runossa ja Beowulf-eepoksessa.[1]

Joidenkin tarinoiden mukaan Wayland oppi erinomaiset taitonsa alun perin Mimir-jättiläiseltä. Myöhemmin hän oppi lisää kahdelta kääpiöltä. Waylandin takomissa miekoissa oli taikavoimaa. Yhden hän takoi aasoille, toisen Beowulfille.[3]

Skandinaavinen perinne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eddassa kuvataan, miten Valand kohtasi kahden veljensä kanssa kolme joutsenneitoa järven rannalla. He pysyttelivät yhdessä seitsemän vuoden ajan, kunnes joutsenneidot lensivät pois.[3]

Eddassa Svitjodin kuningas Nidad vangitsi myöhemmin Valandin ja pakotti hänet työskentelemään kuninkaallisessa pajassaan. Kostoksi Valand tappoi kaksi kuninkaan nuorta poikaa ja teki heidän kalloistaan juoma-astioita, jotka lähetti näiden isälle. Valand raiskasi poikien sisaren Bötvildin, kun tämä oli tuomassa kultasormusta korjattavaksi. Sen jälkeen seppäjumala pakeni ilmojen halki tekemillään siivillä.[1][2]

Englantilainen perinne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kansanperinteen mukaan eräs hautaholvi Berkshiressä lähellä White Horse Hilliä tunnetaan Waylandin sepänpajana. Paikallinen taru kertoo, että holvissa asuu näkymätön seppä, joka kengittää matkalaisen hevosen, kunhan tämä jättää kivelle kolikon ja poistuu työn ajaksi. Jos matkalainen jää katsomaan tai edes vilkaisee pajan suuntaan, lumous haihtuu. Samanlaisia tarinoita kerrotaan myös Saksassa, Tanskassa ja Belgiassa. Ruotsissa ja Tanskassa on lisäksi suuria kivilohkareita, joita on perinteisesti kutsuttu Valandin haudoiksi.[1]

  1. a b c d Wayland the Smith Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 20.8.2018. (englanniksi)
  2. a b Valand, Tietosanakirja osa 10, palsta 482. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
  3. a b Cotterell 1996, s. 174