Zaide

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zaide
Alkuperäinen nimi Zaide
Määritelmä Deutsches Singspiel in zwei Aufzügen
Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart
Libretto Johann Andreas Schachtner
Pohjautuu -
Tyylilaji singspiel
Kieli saksa
Kantaesitys 27. tammikuuta 1866
Frankfurt
Aikajana Mozartin oopperoista
Il rè pastore Zaide Idomeneo
1775 1780 1781

Zaide on Wolfgang Amadeus Mozartin keskeneräiseksi jäänyt ooppera.[1] Mozart alkoi säveltää koomista oopperaa keisari Joosef II:n toiveesta. Mozart oli säveltämässä Turkkiin (kts. Ryöstö seraljista) sijoittuvaa "pelastusoopperaa" Johann Andreas Schachtnerin librettoon, mutta jätti projektin kesken keskittyäkseen Idomeneoon. Hän ei koskaan palannut jatkamaan Zaiden sävellystä. Mozartin kuoltua teos joutui kadoksiin joiksikin vuosiksi, kunnes säveltäjän leski Constanze löysi sen 1799. Oopperasta puuttuu alkusoitto sekä kolmas näytös. Lisäksi kohtauksia yhdistävät puheosuudet ovat kadonneet. Keskeneräinen työ julkaistiin vasta vuonna 1838, ja se sai ensiesityksensä lopulta 1866, Mozartin syntymän 110-vuotisjuhlapäivänä. Tunnetuin aaria lienee Zaiden Ruhe sanft, mein holdes Leben. Zaide esitettiin Suomen Kansallisoopperassa lokakuussa 2006.


  • Zaide (sopraano)
  • Gomatz (tenori)
  • Allazim (basso)
  • sulttaani Soliman (tenori)
  • Osmin (basso)
  • Zaram, Vartiokaartin kapteeni (puherooli)
  • neljä orjaa (tenoreita)

Ensimmäinen näytös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulttaani Soliman on vanginnut Gomatzin. Oopperan alussa Gomatz on työssä orjajoukon kanssa, valittaa kohtaloaan ja nukahtaa lopulta. Hänen nukkuessaan sulttaanin suosikki Zaide tunnustaa rakkautensa Gomatziin ja jättää muotokuvansa hänen viereensä. Herättyään Gomatz rakastuu kuvaan ja kiroaa taas kohtaloaan. Zaide palaa ja kuullaan rakkausduetto. Allazim auttaa heidät pakoon ja ensimmäinen näytös päättyy tertsettoon, jossa ennakoidaan onnellista tulevaisuutta.

Toinen näytös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulttaani on raivoissaan kun huomaa Zaiden kadonneen orjan kanssa. Hän vannoo kostavansa julmasti. Tilannetta keventää Osmin laulamalla koomisen laulun, joka ei varsinaisesti liity juoneen. Rakastavaiset tuodaan takaisin ja sulttaani on vihassaan leppymätön. Kvartetossa Zaide, Gomatz, Allazim ja sulttaani kertovat tunteistaan ja sulttaania pyydetään olemaan armollinen. Mozartin alkuperäinen musiikki päättyy kvartettoon.

Koska alkuperäinen libretto on kadonnut, lopputapahtumat joudutaan rekonstruoimaan. Suomen Kansallisoopperan syksyn 2006 tuotannossa käytetään versiota, jossa vuosien takainen teko palkitaan armeliaisuudella. Sulttaani oli aikanaan joutunut merirosvojen käsiin ja nyt hän tunnistaa, että juuri Allazim oli hänen pelastajansa. Sen vuoksi hän haluaa nyt olla kaikille armollinen ja vapauttaa Gomatzin ja Zaiden. Viimeisessä kuorossa ylistetään Solimanin jalomielisyyttä.

  • Juoni Suomen Kansallisoopperan ohjelmasta
  1. Euterpe, 27.09.1902, nro 33, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.07.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.